Jos ilmat olivat aurinkoiset, niin olivat kuulijoitten mielikin tilaisuuden jälkeen. Ilmeet päällepäin ainakin kertoivat niin. Vaikka meillä oli laulaja puutos melkoinen, koska meidän Laura-solistimme sairastui influenssaan, selvisimme silti hengissä, niinsanotusti. Flunssa ei onneksi ollut Korona, eli tulos negatiivinen, mutta kyllä se miehen tai naisen lauluhommista pois pitää. Varsinkin kun siihen sisältyy kova yskä, niin eihän laulamisesta mitään tule. Ja eikä sitä flunssaisena tietenkään voi toisia ihmisiä lähteä tartuttamaan, kun se yleensä on aika herkästi tarttuvaa laatua.
Immeisiä oli paikalla 37 hlöä ja lauloimme kymmenkunta biisiä ja lopussa perinteinen loppupuheenvuoro Pertti Simolalla.
Keittiön väki huolehti, ettei nälkäisenä tarvinnut tien päälle lähteä. Suuri kiitos erittäin maittavasta ruoasta ja leivonnaisista. Miksaaja hoiti jälleen osuutensa kiitettävästi ja näin ollen laulut menivät suurinpiirtein kohdillensa. Miksauksella on iso rooli, se voi pelastaa bändin ja se voi myös pilata sen.
Viimeisenä biisinä lauloimme uunituoreen ”Viimeinen sävel”, jonka tekstin oli tehnyt Asko Kariluoto ja jonka tekstin Marjut löysi pöytälaatikosta, joita ei ole julkaistu tai ovat muuten jääneet odottelemaan. Marjut lähetti tekstin minulle ja tein sävelen ja tässä me julkistimme sen.
Toivottavasti sävelet vielä jatkuvat, vaikka korona kovasti jyllää ja saattaa tulla keikkaperuutuksia. Kiitos kaikille mukana olleille, kiitos kaikille nettiseuraajille. Kiitos ja älkää unohtako meitä! Nähdään!